lauantai 19. elokuuta 2017

Parfyymitaivas puutarhassa!


 Kuljeskelen edestakaisin pihalla, ihailen, nuuhkin ja nautin!


 Keväällä hankitut Oriental liljat levittävät tuoksuaan lähitienoolle. Jo ovesta ulos astuessaan tietää, että siellä kukkii jotakin ihanaa.


Osan sipuleista olen hankkinut Viherpeukaloilta, osa lähti matkaan Helsingin puutarhamessuilta.


Pitkät varret ja valtavankokoiset kukkaset kestivät Kiira-myrskynkin vaurioitumatta.




Jos joku istuisi viereeni tällainen parfyymipilvi mukanaan, voisi hengittäminen ahdistaa, mutta ulkoilmassa tuoksut leviävät ihanasti puutarhaan, ja illan hämyssä vain vahvistuvat.
 


Oi, voisinpa jakaa kanssanne tämän tuoksun!



sunnuntai 13. elokuuta 2017

Rehevyyden huipulla



Kiira pyyhkäisi eilen kotikulmien ylitse! Kun ihailimme myrskyä mökkiterassilla Etelä-Karjalassa,  oli useita puita kaatunut muutaman sadan metrin päästä kodistamme Kymenlaaksossa. Mutta kuin ihmeen kaupalla eivät puutarhan kukkaset saaneet juurikaan siipeensä, jopa hennot unikot kukkivat sunnuntaina täysillä.


Täysillä mennään koko puutarhassa, kylmä kesä antoi odottaa itseään, eivät auttaneet anelut, kun olisin heinäkuulla halunnut rehevyyttä pihalleni. Vasta nyt on vehreyttä, joka sekään ei yltänyt aiempien kesien mittoihin!


Nauhukset jaksavat kurkotella korkeuksiin, ja kukinta on jatkunut nyt kolmatta viikkoa. Viileydestä on se ilo, että yksittäisten kukkien loisto kestää selvästi kauemmin kuin hellekesinä.


Värililjat kukkivat myös kauniisti ja pitkään, monet eivät ole vielä edes aloittaneet kukintaansa, mikä on poikkeuksellista tälle kesälle näillä leveysasteilla. Mutta sehän on vaan mukavaa, että iloa riittää pidemmälle...








Etualalla oleva penkki, jonka olen nimennyt sekä Kymijoeksi että Suomi 100 -penkiksi, kukkii edelleen ritarinkannusten ja valkoisten dahlioiden voimalla. Kärhökaarta pitäisi peittää Mantsuriankärhö toiselta puolen ja Clematis `Multi Blue´toisella laidalla. Mutta:



Kärhöt pettivät pahasti! Vanhoista osa ei ilmestynyt lainkaan, mutta nekin vanhat ja uudet, jotka jaksoivat nousta kylmästä maasta, kituuttavat,  toki kukkivat kauniisti! Nimet ovat menneet jo autuaasti sekaisin. Toivotaan, että syksy on lämmin, niin saattavat vielä vähän venyä...



Ernest Markham, ehkä..


Jacmannii

Daalia `The Big Wow´
Vaikkei rehevyys enää tänä kesänä lisääntyisi, on kukkijoita silti vielä tulossa, daaliat ja punahatut vasta aloittelevat ja komeamaksaruoho ei vielä edes punastele!


Ja keittiön ikkunastahan ei tarvitsekaan nähdä muuta kuin kukkia:)

tiistai 8. elokuuta 2017

Betoniaskarteluja











Kaikki ei aina ole elävien kukkasten kanssa tehtävää puutarhanhoitoa, vaan joskus koristellaan pihapiiriä kestävämmilläkin asioilla. Betoniaskartelut ovat saaneet aikaan kokonaisia facebookryhmiä, joten tokihan meilläkin tätä harrastusta on useampia vuosia kokeiltu.



Monet käyttävät askarteluihinsa valmisbetonia tai askartelubetonia, meillä materiaali on ollut perussementti ja hiekka +vesi.  Sekoittamiseen on joskus otettu avuksi porakone vispilöineen. Työt kannattaa laittaa kuivumaan varjoon ja jopa kastella välillä, jotta tulevat lujemmiksi.




Rarperinlehdet houkuttelevat betonitöihin näyttävine  lehtiruotoineen.


Monet ovat virkkailleet kauniita pitsiliinoja, mutta liinat ovat päätyneet jostakin syystä kirpputoreille pilkkahintaan myytäviksi. Sieltä toisinaan etsiskelen joko suuria liinoja ruukunsuojiksi tai kynttilälyhdyiksi. Tee löysä betonivelli, kasta liina siihen ja aseta kuivumaan ylösalaisin olevan astian päälle.


.




Kesäisin kiusaavat hyttyset. Mutta myös hyttyskarkoitteeksi tarkoitetut kiemurat kiusaavat, koska usenmiten ne katkeavat poikki kiinnityskohdastaan ja jäävät käyttämättömiksi. Mies keksi rakentaa pultista ja muttereista tukikappaleen, johon hyttyskiemuran voi ruuvata väliin. Ja pohjaksi valettiin betonista frisbeetä muottina käyttäen palamaton alusta, joka ei myöskään lennä taivaan tuuliin. Toimii älyttömän hyvin!!!

Kaikki pätkätkin voi hyödyntää, pysyvät kiinni pultissa olevien muttereiden välissä.


Suurista lehdistä saa rakennettua lintujen juoma-altaita tai pikkuruisia vesiaiheita.  Me olemme ensin kasanneet hiekkaa kummuksi, jonka päälle suuri lehti on asetettu alassuin. Nämä lehtikulhot olemme lisäksi raudoittaneet rakennusvaiheessa, jottei suuri, painava lehti halkea. Ja talveksi käännän kulhot ja astiat ylösalaisin, ettei vesi jäätyessään halkaise astiaa.





Alustana tässä on erikseen askarreltu roihupadan suojus, jossa muottina on ollut muoviastia ja siihen painettu kukkaruukku, joka on aavistuksen suurempi kuin roihupata. Painava suojaruukku ei kaadu tuulessa, eikä pata keventyessään pääse lentämään väärään paikkaan. myös alusta on varmasti palamaton.




 Illat hämärtyvät ja alkaa tunnelmallisten iltojen aika...




Kivaa, kokeilkaapa!


maanantai 31. heinäkuuta 2017

Vanhaa ja uutta, ah niin kaunista!





Kun heinäkuu jo ehti loppua, alkoi meillä vasta kukkien juhlat! Kylmä hidasti kasvua, ja savimaa lisäsi oman jännitysmomenttinsa mukaan: Onko vanha kasvusto edes elossa? Osan talvehtiminen kellarissa ja varastossa on myös aina oma juttunsa.



 
 Runkoruusun kolmas kesä ei ole vähentänyt sen voimaa, sama ruukku, lähes sama multa, nyt toinen, entistä loistavampi kukinta! Äitienpäivälahjasta on todella ollut iloa!

 



 Loistotädyke jatkaa vanhaan malliin, samoin vanhojen liljojen kukinta on upeaa, ja mikä ihanaa - ei ainuttakaan liljakukkoa ole näkynyt koko kesänä!
 

 



 




 

Vanhat äitienpäiväruusut sekä jotkut nimettömät jaloruusut ovat myös selvinneet jo muutamasta talvesta!


 





 




Jaloangervojen kukinnot ovat herkkiä kevään halloille, muuten helppoja ja varmoja kukkijoita ainakin meillä.







 Olen niin ihastunut näihin sinisiin ritarinkannuksiin, vasta viime vuonna hankin, koska olen aina pitänyt niitä hankalina, tuettavina kasveina. Hyvin ovat toistaiseksi pysyneet pystyssä, ja viime talvena kylvetyistä siemenistä on jo osa taimista nupulla!



 Ritarinkannusten seassa kasvaa muutama uusi Dahlia, ovat arvontapalkintoja Kukkaiselämää -blogin Sadulta! Olen niin iloinen, kun palkintoina oli juuri valkoista daaliaa, se minulta puuttuikin!

Dahlia `My Love´



Dahlia `Wittem`
Kruunuvuokko `Bride´
 Kruunuvuokkoja istutin jo viime vuonna, olivat niin kauniita, että tänä vuonna laitoin Suomen 100-vuotis juhlien kunniaksi paljon sinisiä ja valkoisia Anemonioita. Kestävät hyvin maljakossakin! En tajunnut viime vuotisia nostaa syksyllä maasta, joten sinne mätänivät. Nyt yritän korjata tilanteen.
Kruunuvuokko `Lord Lieutenant´


Köynnösruusu `John Davis´
Kärhörintamalla ei ole kehuttavaa toistaiseksi. osa vanhoista ei ole vielä aloittanut kukintaansakaan, osa ei ilmestynyt lainkaan, osa kukkii hennolla varrellaan. Ei ollut savimaan talvi ja kesä kärhöille hyvä! Yhteen kärhöjen riemukaareen istutin uuden kanadalaisen omajuurisen köynnösruusun nimeltään`John Davis´. Pitäisi olla kestävä, mutta tämä savimaa...?? Kaunis hän kuitenkin on!



 Vanha köynnösruusu Flammentanz on ollut heikoissa kantimissa muutaman kesän, johtuen ehkä lumen puutteesta ja tuulisista keväistä. Kukkia kun syntyy vasta toisen vuoden versoihin. Sen rinnalle istutin tänä kesänä kärhön, joka on kerta kaikkiaan upea ilmestys. Paikka on lämmin seinänvierus, joten katsotaan kaunottaren talvenkestävyyttä, kesällä hän sai talon lämpimimmän paikan!


Clematis `Maria Sklodowska Curie´

Tämän vanhan kärhön nimeä en muista, lappu kadonnut jo aikaa sitten.

Clematis `Multi Blue`

Mantsuriankärhö
 Joku kuitenkin kukkii iloisesti, vaikka toukka-armeija uhkasi viedä mantsuriankärhön lehdet, olisivat vieneet ehkä kukatkin, jos en olisi ehtinyt hätiin.

 

 Punakärsämö, suloinen, pinkki, kasvaa kuivassa, helteisessä penkissä. Ja selvästikin viihtyy, toivottavasti on tullut jäädäkseen:)
 


Vanha kurki ja sammakko -leikki jatkukoon, toivottavasti alkava elokuu on meille kaikille aurinkoinen ja lämmin, ei puhuta vielä syksystä. Mutta huomenna tämä kuitenkin lähtee töihin, piiiitkä kesäloma on (melkein) ohi!

Tervetuloa lukijakseni, Eeva, kiva kun tulit!